Tässä postauksessa käydään läpi ihoa, hiusta sekä niiden rakenteita ja ominaisuuksia. Kampaajan ammatissa on tärkeää ymmärtää myös pintaa syvemmälle hiuksen rakennetta sekä eri hiuspohjien ominaisuuksia ja hoitoja.
Iho on ihmisen suurin elin. Ihon paksuus on sen eri alueista vaihdellen 1-4mm. Paksuinta iho on jalkapohjissa ja ohuinta esimerkiksi silmäluomissa. Iho rakentuu kolmesta kerroksesta, epidermiksestä eli orvaskesistä, dermiksestä ja subkutiksesta. Epidermis on ihon pintakerros, joka on 0,05-0,2mm paksu eikä sisällä verisuonia. Epidermis koostuu vielä neljästä eri kerroksesta ja se uusiutuu jatkuvasti. Dermis on 0,5-2mm paksu ja koostuu kollageenista ja elastiinista, jotka ovat molemmat ihon proteiineja. Kollageeni on toimii ihon rakenneaineena. Dermiksessä on paljon veri- sekä imusuonia ja hermoja. Subkutis on taas ihonalainen rasvakudos ja sen paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Subkutis on rasvan varastointipaikka elimistön energia-aineenvaihdunnalle. Alla kuvassa näkyy ihon eri kerrokset.
Ihon epidermiksen eli pintakerroksen tärkeimpänä tehtävänä on suojata elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti sekä mikrobiologisesti. Dermis taas toimii vesivarastona ja suojaa mekaanisesti elimistöä. Subkutis on elimistön rasvavarasto sekä se pehmentää iskuja eli pitää ihon joustavana.
Hilseily tarkoittaa kiihtynyttä solujen tuotantoa eli ihon pintakerroksen, epidermiksen, uusiutumista. Hilse on ihon pinnalle kerääntynyttä kuollutta pintasolukkoa. Hilseilystä kärsivän ihmsien hiuspohja uusiutuu nopeammin kuin tavallinen iho. Hilseily liittyy usein myös hiuspohjan rasvoittumiseen. Hilseily voi johtua monesta asiasta. Siihen voi vaikuttaa hormonitoiminta, ravinto, säävaihtelut tai väärä kotihoito. Sen lisäksi atooppinen iho, psoriaasi tai hiuspohjan tulehdus aiheuttavat hilseilyä. Hoitona hilseilevään päänahkaan voidaan käyttää tiettyjä aineita sisältäviä shampoita sekä desinfektiohuuhteita.
Tavallisimpia ihotyyppejä ovat rasvainen-, normaali-, seka-, kuiva- sekä herkkäiho. Rasvainen iho ja hiuspohja tuntuu öljymäiseltä sekä rasvaiselta. Rasvaisessa hiuspohjassa saattaa myös olla finnejä ja se voi olla tulehtunut. Tulehdus johtuu ihosolukkoon sekoittuneesta talista, hiestä sekä bakteereista. Kun hiuspohja on tulehtunut, solutuotanto kiihtyy saadakseen tulehduksen tasapainoon ja hilseily alkaa. Kuiva iho voi myös hilseillä. Kuivuutta aiheuttaa säämuutokset ja kuiva iho tuntuu kiristävältä. Kiristävä tunne johtuu talintuotannon vähenemisestä sekä epidermiksen kosteuspitoisuuden pienentymisestä. Myös herkkä iho voi hilseillä. Herkkä iho ja hiuspohja kutisee, punoittaa ja kiristää. Herkkä iho reagoi helposti kemiallisiin aineisiin, ilmankosteuden muutoksiin sekä sopimattomiin tuotteisiin.
Hius rakentuu keratiinista eli kovettuneista sekä kuolleista soluista. Hiuksen elävä osa sijaitsee ihon alla. Ihon alta löytyy hiuksen karvatuppi, joka suojaa hiuskarvaa. Karvatupen pohjaosa on hiusnysty, josta hius syntyy kun solut jakaantuvat. Hiusnystyn yläosasta löytyy melanosyytit, joista syntyy hiuksen väriaine eli melaniini. Hiuksen näkyvä ihonpäällinen osa koostuu pintakerroksesta, kuitukerroksesta sekä ydinkerroksesta.
Tavallisesti ihmisen hiuspohjan alueella kasvaa noin 100 000 karvatuppea. Hiuksen elinkaaressa on kolme vaihetta, kasvuvaihe, siirtymävaihe sekä lepovaihe. Kasvuvaheessa solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupesta ylöspäin ja näinollen hius kasvaa. Kasvuvaihe kestää 2-6 vuotta ja hiusten kasvunopeus on hyvin yksilöllistä. Siirtymävaihe kestää vain noin kaksi viikkoa ja sen aikana solujen jakaantuminen loppuu ja hiuksen kasvu pysähtyy. Siirtymävaiheessa on noin prosentti hiuksista. Lepovaiheessa hius irtoaa hiuspohjasta ja tämä vaihe kestää 2-4 kuukautta. Uusi hius alkaa kehittyä lepovaiheen loppuosassa ja uusi kasvuvaihe alkaa.
Hiusten ominaisuudet määrittelee suurimmaksi osaksi rotu. Voidaan erottaa valkoinen eli kaukasialainen rotu, keltainen eli mongoloidinen rotu sekä mustaeli negroidinen rotu. Valkoisen rodun hiusten ominaisuudet vaihtelevat eniten. Skandinaavien hiukset on vaaleat, ohuet sekä herkät käsittelylle. Sen sijaan keski- ja eteläeurooppalaisten hius voi vaihdella vaaleasta tummaan sekä kiharasta suoraan. Keltaisen rodun hius on suora, paksu sekä musta ja se kasvaa nopeiten hiuslaaduista. Se myös kestää paremmin käsittelyä. Aasialaisen hiuksen tiheys on kuitenkin harvempaa, kuin eurooppalaisilla. Mustan rodun hius on ohut ja tiukasti kierteinen ja kihara. Hius kuitenkin vaurioituu helposti ja sen väri vaihtelee ruskeasta mustaan. Hius on myös kuiva.
Kampaajan täytyy aina määritellä asiakkaan hiusten laatu ennen käsittelyn aloitusta. Hiuslaatu määritellään tunnustelemalla hiuksia sekä hiuspohjaa. Hiuksista voidaan havannoida onko ne kiharat, taipuisat vai suorat ja onko hiuksen pinta liukas vai karkea. Sen lisäksi katsotaan onko hius paksu vai ohut ja onko hiusta määrällisesti paljon vai vähän. Asiakkalta voidaan myös kysyä onko hiusken helposti kammattavissa sekä mikä on pesuväli ja onko asiakkaalla ollut ongelmia hiustenhoidossa. Asiakasanalyysin tekeminen on tärkeää, jotta asiakkaan ongelmar voidaan hoitaa.
Iho on ihmisen suurin elin. Ihon paksuus on sen eri alueista vaihdellen 1-4mm. Paksuinta iho on jalkapohjissa ja ohuinta esimerkiksi silmäluomissa. Iho rakentuu kolmesta kerroksesta, epidermiksestä eli orvaskesistä, dermiksestä ja subkutiksesta. Epidermis on ihon pintakerros, joka on 0,05-0,2mm paksu eikä sisällä verisuonia. Epidermis koostuu vielä neljästä eri kerroksesta ja se uusiutuu jatkuvasti. Dermis on 0,5-2mm paksu ja koostuu kollageenista ja elastiinista, jotka ovat molemmat ihon proteiineja. Kollageeni on toimii ihon rakenneaineena. Dermiksessä on paljon veri- sekä imusuonia ja hermoja. Subkutis on taas ihonalainen rasvakudos ja sen paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Subkutis on rasvan varastointipaikka elimistön energia-aineenvaihdunnalle. Alla kuvassa näkyy ihon eri kerrokset.
Hilseily tarkoittaa kiihtynyttä solujen tuotantoa eli ihon pintakerroksen, epidermiksen, uusiutumista. Hilse on ihon pinnalle kerääntynyttä kuollutta pintasolukkoa. Hilseilystä kärsivän ihmsien hiuspohja uusiutuu nopeammin kuin tavallinen iho. Hilseily liittyy usein myös hiuspohjan rasvoittumiseen. Hilseily voi johtua monesta asiasta. Siihen voi vaikuttaa hormonitoiminta, ravinto, säävaihtelut tai väärä kotihoito. Sen lisäksi atooppinen iho, psoriaasi tai hiuspohjan tulehdus aiheuttavat hilseilyä. Hoitona hilseilevään päänahkaan voidaan käyttää tiettyjä aineita sisältäviä shampoita sekä desinfektiohuuhteita.
Tavallisimpia ihotyyppejä ovat rasvainen-, normaali-, seka-, kuiva- sekä herkkäiho. Rasvainen iho ja hiuspohja tuntuu öljymäiseltä sekä rasvaiselta. Rasvaisessa hiuspohjassa saattaa myös olla finnejä ja se voi olla tulehtunut. Tulehdus johtuu ihosolukkoon sekoittuneesta talista, hiestä sekä bakteereista. Kun hiuspohja on tulehtunut, solutuotanto kiihtyy saadakseen tulehduksen tasapainoon ja hilseily alkaa. Kuiva iho voi myös hilseillä. Kuivuutta aiheuttaa säämuutokset ja kuiva iho tuntuu kiristävältä. Kiristävä tunne johtuu talintuotannon vähenemisestä sekä epidermiksen kosteuspitoisuuden pienentymisestä. Myös herkkä iho voi hilseillä. Herkkä iho ja hiuspohja kutisee, punoittaa ja kiristää. Herkkä iho reagoi helposti kemiallisiin aineisiin, ilmankosteuden muutoksiin sekä sopimattomiin tuotteisiin.
Hius rakentuu keratiinista eli kovettuneista sekä kuolleista soluista. Hiuksen elävä osa sijaitsee ihon alla. Ihon alta löytyy hiuksen karvatuppi, joka suojaa hiuskarvaa. Karvatupen pohjaosa on hiusnysty, josta hius syntyy kun solut jakaantuvat. Hiusnystyn yläosasta löytyy melanosyytit, joista syntyy hiuksen väriaine eli melaniini. Hiuksen näkyvä ihonpäällinen osa koostuu pintakerroksesta, kuitukerroksesta sekä ydinkerroksesta.
Tavallisesti ihmisen hiuspohjan alueella kasvaa noin 100 000 karvatuppea. Hiuksen elinkaaressa on kolme vaihetta, kasvuvaihe, siirtymävaihe sekä lepovaihe. Kasvuvaheessa solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupesta ylöspäin ja näinollen hius kasvaa. Kasvuvaihe kestää 2-6 vuotta ja hiusten kasvunopeus on hyvin yksilöllistä. Siirtymävaihe kestää vain noin kaksi viikkoa ja sen aikana solujen jakaantuminen loppuu ja hiuksen kasvu pysähtyy. Siirtymävaiheessa on noin prosentti hiuksista. Lepovaiheessa hius irtoaa hiuspohjasta ja tämä vaihe kestää 2-4 kuukautta. Uusi hius alkaa kehittyä lepovaiheen loppuosassa ja uusi kasvuvaihe alkaa.
Hiusten ominaisuudet määrittelee suurimmaksi osaksi rotu. Voidaan erottaa valkoinen eli kaukasialainen rotu, keltainen eli mongoloidinen rotu sekä mustaeli negroidinen rotu. Valkoisen rodun hiusten ominaisuudet vaihtelevat eniten. Skandinaavien hiukset on vaaleat, ohuet sekä herkät käsittelylle. Sen sijaan keski- ja eteläeurooppalaisten hius voi vaihdella vaaleasta tummaan sekä kiharasta suoraan. Keltaisen rodun hius on suora, paksu sekä musta ja se kasvaa nopeiten hiuslaaduista. Se myös kestää paremmin käsittelyä. Aasialaisen hiuksen tiheys on kuitenkin harvempaa, kuin eurooppalaisilla. Mustan rodun hius on ohut ja tiukasti kierteinen ja kihara. Hius kuitenkin vaurioituu helposti ja sen väri vaihtelee ruskeasta mustaan. Hius on myös kuiva.
Kampaajan täytyy aina määritellä asiakkaan hiusten laatu ennen käsittelyn aloitusta. Hiuslaatu määritellään tunnustelemalla hiuksia sekä hiuspohjaa. Hiuksista voidaan havannoida onko ne kiharat, taipuisat vai suorat ja onko hiuksen pinta liukas vai karkea. Sen lisäksi katsotaan onko hius paksu vai ohut ja onko hiusta määrällisesti paljon vai vähän. Asiakkalta voidaan myös kysyä onko hiusken helposti kammattavissa sekä mikä on pesuväli ja onko asiakkaalla ollut ongelmia hiustenhoidossa. Asiakasanalyysin tekeminen on tärkeää, jotta asiakkaan ongelmar voidaan hoitaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti